Er wartet auf den Mittagswind
Die Welle kommt und legt sich matt
Mit einem Fächer jeden Tag
Der Alte macht das Wasser glatt
Ich werf den Stein zu meinem Spaß
Das Wasser sich im Kreis bewegt
Der Alte sieht mich traurig an
Und hat es wieder glatt gefegt
Im weißen Sand der alte Mann
Zitternd seine Pfeife raucht
Nur das Wasser und ich wissen
Wozu er diesen Fächer braucht
Die Ahnung schläft wie ein Vulkan
Zögernd hab ich dann gefragt
Den Kopf geneigt es schien er schläft
Hat er bevor er starb gesagt
Das Wasser soll dein Spiegel sein
Erst wenn es glatt ist wirst du sehen
Wieviel Märchen dir noch bleibt
Und um Erlösung wirst du flehen
Den Fächer an den Leib gepresst
Im Todeskrampf erstarrt die Hand
Die Finger mussten sie ihm brechen
Der Fächer bleibt zurueck im Sand
Den Alten ruf ich jeden Tag
Er möchte mich doch hier erlösen
Ich bleib zurück im Mittagswind
Und in dem Fächer kann ich lesen
Das Wasser soll dein Spiegel sein
Erst wenn es glatt ist wirst du sehen
Wieviel Märchen dir noch bleibt
Und um Erlösung wirst du flehen
Das Wasser soll dein Spiegel sein
Erst wenn es glatt ist wirst du sehen
Wieviel Märchen dir noch bleibt
Und um Erlösung wirst du flehen
Hän odottaa keskipäivän tuulessa
aalto tulee ja käy makuulle väsyneesti
viuhkalla joka päivä
vanha mies tekee vedestä sileän
Heitän kiven huvikseni
vesi liikkuu ympyröissä
vanhus katsoo minua surullisesti
ja pyyhkäisi sen jälleen sileäksi
Valkoisessa hiekassa vanha mies
täristen polttaa piippuaan
vain vesi ja minä tiedämme
miksi hän tarvitsee tätä viuhkaa
Aavistus nukkuu kuin tulivuori
epäröiden kysyin häneltä silloin
hänen päänsä kumartui, vaikutti kuin hän olisi nukkunut
hän sanoi ennen kuin kuoli
Vesi olkoon sinun peilisi
vain kun se on tyyni sinä näet
kuinka monta satua sinulle on jäljellä
ja sinä anelet pelastustasi
Viuhka puristui hänen ruumistaan vasten
käsi jäykistyy kuolinkouristuksista
heidän täytyi katkoa hänen sormensa
viuhka on taas hiekassa
Kutsun vanhusta joka päivä
pelastamaan minut täältä
pysyn taas keskipäivän tuulessa
ja voin lukea viuhkasta
Vesi olkoon sinun peilisi
vain kun se on tyyni sinä näet
kuinka monta satua sinulle on jäljellä
ja sinä anelet pelastustasi
Vesi olkoon sinun peilisi
vain kun se on tyyni sinä näet
kuinka monta satua sinulle on jäljellä
ja sinä anelet pelastustasi