Till syntyi vuonna 1963 Leipzigissä, silloisessa DDR:ssä, ja varttui Wendisch-Rambow-nimisessä pikkukylässä pohjois-saksassa. Perheeseen kuului isä, äiti sekä 6-vuotta nuorempi sisko. Isä Werner oli ammatiltaan runoilija ja äiti Brigitte "Gitta" kirjailija-toimittaja.
Tillin vanhemmat erosivat 1975 hänen ollessaan 12-vuotias. Isä kuoli 1992 juotuaan itsensä hengiltä. Till osallistui hautajaisiin, mutta ei huhun mukaan ole koskaan palannut haudalle.Nuorena Till aloitti uimaharrastuksen, ja voitti 13-vuotiaana nuorten euroopan mestaruuden. Myöhemmin Till kuitenkin ilmeisesti erotettiin
joukkueesta hänen karattuaan kisamatkalla Italiassa hotellihuoneestaan ostaakseen pornolehtiä. Muutamaa vuotta myöhemmin hän olisi
todennäköisesti edustanut Itä-Saksaa Moskovan Olympialaisissa. Toinen syy uimauran loppuun saattoi olla vakava vatsalihasvamma, josta Tillillä
on muistona leikkausarpi vatsassaan. Till on myöhemmin haastatteluissa kertonut vihanneensa uimakoulua sen tiukan kurin takia:
"Kuuluessani vielä joukkueeseen jouduin nousemaan joka päivä viideltä ja uimaan 30km päivässä. Illalla viimein päästessäni nukkumaan olin
täysin poikki. Se oli hirveää".
Nuoruudessaan Till on työskennellyt mm. galleria-teknikkona, puusepän oppipoikana, korinpunojana sekä turpeenleikkuufirmassa. Viimeksi mainitusta
hänet erotettiin kolmen päivän jälkeen. Täysi-ikäisenä Till kieltäytyi armeijasta, jonka takia hän oli lähellä joutua vankilaan. Luultavasti hän
kuitenkin suoritti palveluksensa siviilipalveluksena monien muiden itä-saksalaismiesten tapaan.
Vuonna 1989 muurin murruttua Till ajoi Trabantillaan länsi-saksaan ja osti koko tervetuliaisrahallaan nallekarkkeja: "Ajattelin itsekseni että
syön niin kauan kunnes oksennan. Aikana kun raja ei ollut vielä auki, jos sait yhden karkkipussin, sen piti kestää koko vuosi".
Lindemannilla on ainakin neljä lasta: Nele (synt. -85) ensimmäisestä avioliitostaan, Marie suhteestaan Anja Koeslingin kanssa, sekä poika ja yksi sukupuoleltaan tuntematon. Kasvatettuaan Neleä seitsemän vuotta yksinhuoltajan, joutui hän jakamaan huoltajuuden Nelen äidin kanssa, koska oli jopa 6 kuukautta vuodesta pois kiertueiden takia. Tällä hetkellä Till asuu jälleen kotiseudullaan Wendisch-Rambowssa muutettuaan muutama vuosi sitten pois Berliinistä.
"Kierreltyämme 10 vuotta ympäri maailmaa, se on juuri täydellinen paikka minulle. Nykyään en kestä suurkaupunkeja kolmea päivää pidempää". Vuonna 2006 Playboylle antamassaan haastattelussa Till kertoo vihdoin löytäneensä naisen, jonka kanssa voisi viettää loppuelämänsä.Tillin musiikillinen ura alkoi First Arsch- nimisessä itä-saksalaisessa punk-yhtyeessä, jossa hän soitti rumpuja. Bändi käytti usein
vierailevia kitaristeja, jota kautta hän myös tutustui Pauliin ja Richardiin. Till on kertonut halunneensa todella kovasti kitaristiksi, mutta
hänellä ei ollut minkäänlaisia lahjoja siihen. Nykypäivänä hän osaa kuitenkin soittaa ainakin bassoa, kitaraa ja rumpuja.
Rammsteinin ensimmäisen demo-kappaleen Till lauloi yöllä kotonaan peiton alla,
koska ei halunnut herättää naapureitaan. Tällä demolla yhtye voitti Berlin Senate Metro Beat-kilpailun. First Arschin lisäksi Till on soittanut
mm. Orgasm Death Gimmickissä sekä Feeling B:ssä, jonka kappaleen "Lied von der unruhevollen Jugend" Rammstein
on esittänyt ainakin kerran livenä.
Lavalla Till on hyvin energinen esiintyjä, toisin kuin alkuaikoina, jolloin kitarasoolon aikana hän oli kuin liimattu mikrofoniin. Tästä lähtikin
ajatus pyrotekniikan käyttämisestä, jolloin kaikki huomio ei kiinnittynyt häneen. Lindemannin "tavaramerkiksi" on muodostunut jokaisesta konsertista
tuttu käden hakkaaminen polveen. Till ei omien sanojensa mukaan pidä kun häntä tuijotetaan, joten hän katsookin usein konsertissa takaseinään
tai ääniteknikoihin.
Kappaleensa Lindemann kirjoittaa täydessä hiljaisuudessa ja näkymällä luontoon. Joskus hän saa kylmiä väreitä yleisön laulaessa hänen kirjoittamiaan
kappaleita, koska hän muistaa tarkasti missä, milloin ja miksi on ne kirjoittanut.